Harmittaa kun en ole saanut kotisivuja päivitetyä. Päivittäjä ei ole ehtinyt enkä itse osaa. Vertistä eli irlannintuonnistamme ei ole siksi omaa sivua vieläkään. Kerttu Maanila on kuitenkin ahkeroinut Vertin kanssa taipparit läpi ensiyrittämällä. Katsotaan jos tulee lisääkin tuloksia syksymällä, ihailtavaa ahkeruutta ja aktiivisuutta! Olet Kerttu huipputyyppi ja tehnyt ison työn jo nyt! Vertti kävi nyt myös lonkka -ja kyynärkuvissa ja todettiin terveeksi B/B ja 0/0.

Santran tyttäret Elsa ja Lempi ovat myös kilpailleet. Elsa on treenannut taippareihin ja melkein jo läpäisikin. Kiitos Katja ahkeruudesta ja onnea uuteen yritykseen! Lempi on käynyt mejä-kilpailuissa sekä minun että oman perheensä kanssa. Kiitos Lotta ja Otso aktiiviisuudesta myös teille! Lempi sai AVO2 Mikkelissä ja AVO0 Loviisassa kun riistan jäljet veivät hukkaan asti, sorkka löytyi kumminkin mikä on Lempille se tärkein juttu. 

Töissä on nyt kiirettä syyskuun alkuun mutta katsotaan jos Huldan kanssa päästäisiin vielä mejäilemän tänä syksynä. 

Pimun ja Ivarin pennuilla menee hyvin, kaikki ovat saaneet rokotuksensa ja yhteisiä näyttely- ja koulutustreffejä suunnitellaan taas syksyn iloksi.

Vertti, Clanna na Banna mountain view

Vertti

Vertti

Vertin taipparipöytäkirja

Elsan taipparipöytäkirja

Lempi ja sorkka

Lempi mejän jälkeen

Lempin mejäkertomus

Lempin mejäpalkinto

Ivarin ja Pimu tytär Vatti toimistokoirana

Tänään treffattiin Sulkavalla Pimun ja Ivarin pentujen kanssa ja mukana menossa myös kaksi Santran ja Bonesin pentua. Kouluttajana oli Reetta- Kaisa Pelkonen Savonlinnasta. Jokainen sai jotain neuvoa kotiinviemisiksi ja pikkupennut kokeilivat  myös mejäjälkeä. Isommat pennut( nyt puolitoista vuotta) avasivat pienempien pentujen omistajien silmiä sen suhteen millaisia hyviä ja huonoja puolia ikä tuo tullessaan. Sää oli pilvinen mikä oli koirien kannalta hyvä. Ruokaa oli riittävästi ja se oli tosi hyvää- voin sen sanoa koska en itse kokkaillut vaan isä. Hirvipaistia, kastiketta ja uusia perunoita sekä salaattia. kahvia ja pullaa sekä mehua ja vissyä.

Muita kuulumisia: Mioksi kutsumamme pentu on onnellisesti omassa kodissaan, Huldalta vääntyi ja halkesi kynsi ja jouduttiin ottaman antibiotit, peruuntui mejäkoe, leiri ja näyttely, toivottavasti ei koko kesän uimahommat. Lempin kanssa yritetään startata mejässä vielä ja käydä näyttelyssäkin. Katja on treenannut Elsaa taippareihin ja  Kerttu Verttiä( Clanna Banna mountain view), jospa onni kääntyisi loppukesällä. 

Täsä Koda- pennun intoa!

Osanottjat alkutilanteessa :D

Muska oli jäljellä priimus

Kodalla on vahva riistavietti

Toivotan rauhallista juhannusta kaikille, toivon että ketään ei tarvitse pelastaa vedenvarasta. Kuvassa Hulda vesipelatusharjoituksissa pelastamassa "hukkuvaa".Kuvan otti Tuija Toivakainen. Nyt on viimeinenkin Ivarin ja Pimun pentu virallisesti varattu ja kotiutuu ensi-viikolla. 

Pentu nukkuu

Tänään treffattiin Huvihurtassa Otavassa jossa kouluttajat Riikka Pulliainen ja Janne Pitkänen auttoivat meitä niin hallinnan- ja kontaktin kuin uimisenkin saloihin. Hienosti sujui ja jatketaan samaan malliin! Kiitos osallistujille kivasta päivästä. Minähän ohjasin vielä kotona olevaan pentua jota olemme alkaeet sanoa Mioksi, jokin nimi täytyy kivalla koiralla olla. Minuun voi edelleen olla yhteyksissä pentuun liittyen koska asiat uuden kodin suhteen ovat osin epäselviä. Pentu on luonteeltaan kiltti ja herttainen poika jota on helppo opettaa, toivoisin silti pientä harrastuneisuuta. Olisi kiva että  perhe osallistuisi treffeille ja pitäisi yhteyttä. Olen pitänyt Mioa kuin omaa koiraani ja vienyt erilaisiin paikkoihin kuten tämänikäistä pitää. Saimi- setteri on johdonmukainen käytösopettajana, taitaa tykätä pojasta vaikka ei annakaan purra taikka haistella peppua. Hyvät eväät tämä poika elämään on jo nyt saanut ja haluaisin sen jatkuvan myös niin  että voisin seurata sen elämää.

Miolla on kaunis ilme.

Mio matkustaa veneessä

Mio ruohikossa

Mio Anttolan satamassa

Mio hihnassa

vekkuli mio

Mio puistossa

Pentutapaaminen Huvihurtassa  <3- Lakun tyylinäyte!

Tänään sunnuntaina palasi emokoira Pimu omaan kotiinsa. Itkuhan siitä tuli heti aamutuimaan vaikka elämä on nyt askelen lähempänä normaalia. Meillä on kotona edelleen omaa kotiaan etsivä poika joka on luonteeltaan eloisa mutta ei liian vilkas, kiltti ja helposti motivoitava leikillä ja kehulla, taistelutahtoa löytyy, emo-Pimun kanssa jaksoivat leikkiä narunvetoa päivästä toiseen- ei mikään nynny. Rakenteeltaan tämä poika on aika ketterä ja vaikka aikuiskokoa on hiukan vaikea ennustaa( tassujen koko ei kerro kaikkea) hän jäänee keskikokoiseksi. Pentu asuu kanssamme ja jatkamme noudon ja flatinelämän opettelua siihen asti kun se oikea oma koti löytyy.Vakavahenkinen pennunostaja keroo nimensä ja osoitteensa niin että asuinolosuhde sekä identieetti voidaan tarkastaa, hän kertoo miksi haluaa hankkia koiran ja mitä hän haluaa harrastaa. Kasvattajana vastaan kysymyksiin mutta esitän niitä myös itse. Yhteystietoni löytyvät kennelisivuilta, Kenneliiton ja Suomen sileäkarvaiset noutajat pentuvälityksestä. Pennuistani löytyy videoita facebookissa.

Tänään kokeiltiin verijälkeä kotipojan kanssa. Tavattiin samalla velipoika Hugo josta on varttunut aika äijä, Hugosta tulee varmasti jälkikoira! Koda- veli on myös kokeilut mejäilyä ja hienosta videosta näkyy että jälkihän meni todella hienosti- varsin vakuuttava suoritus myös koiran ohjaajilta! Tällä viikolla on ollut muutenkin vähän enemmän aikaa harrastamiseen. Huldan kanssa on käyty näyttely-, ralllytoko, nome- ja vesityöharjoituksissa.Tapasimme myös poikien Muska- siskon ja teimm perusnoutoharjoituksen. Ensi sunnuntaina on ensimmäiset pentutrefffit ja siellä koulutusapuna toimivat Huvihurtan Janne ja Riikka- varmasti tulee hieno päivä kaikille osallistujille!